Ihanaa, kun ilmat on lämmenneet ja piha jo sen verran sulana, että voi treenailla ulkona. On taas ihan uusi vaihde päällä. Ei tässä silti mitään himotreenaajia vielä olla, mutta useampana iltana ollaan otettu pienet treenit pihalla. Ihan kivasti on mennytkin. Ollaan saatu maahanmenoon nopeutta ja kaukotkin alkavat sujua. Liikkeestä pysähtyminen vaatii paljon lisää treeniä, että saadaan varmuutta. Yksi suuri aukko meillä on. Sulo ei millään meinaa tajuta istu-käskyä maasta nousten. Siis istuu muuten hienosti ja nopeasti, mutta jos ensin käskee maahan ja sieltä istu, niin pojalla menee ihan pasmat sekaisin. Namin avulla houkuttelemalla saan koiran nousemaan, mutta ajatus ei ole mukana. Tätä pitäis muistaa hinkata paljon, paljon enemmän... Noudossa on tapahtunut pientä kehitystä. Olen palkannut pallolla ja se on toiminut kohtalaisesti. Tosin dummy on kuitenkin mielenkiintoisempi kuin pallo. Ja noutoa ei saa tehdä kuin pari kertaa yhteen menoon. Muuten iskee kyllästyminen ja homma menee leikkimiseksi. Tässä on emännällä vaikeuksia, kun saa tehtyä pari ihan nättiä noutoa, niin ei malttais lopettaa ihan vielä ja sitten seuraavalla kerralla dummylta ollaankin jo ottamassa henkeä pois...

Sulon masu on pysynyt nyt jo pari viikkoa ihan kunnossa. Jee! Poika on saanut pelkkää intestinal-nappulaa. Onneksi tuntuu maistuvan, niin hyvin, että kelpaa herkkunakin. Eilen annoin Sulolle siannahkaisen puruluun, kun tuntuu, että puremisen tarvetta on. Lenkeillä jää helposti järsimään keppejä ja pensaita. Katsotaan nyt muuttuuko kakan koostumus.