2.1.2010 aamulla meillä näytti tältä:

Isäntäväki voi vaan syyttää itseään. Mitäs nukkui niin pitkään... No, joulu oli jo muutenkin ohi ja kuusi varisti kuitenkin niin paljon, että oli aikakin heittää se pihalle. Mut silti, hei pliis....

Pakkohan se oli sitten lähteä metsikköön tuulettamaan koiraa. Se tapahtui tähän malliin:

Ees...

...ja taas...

...ja ees... "Ihanku oisin kuullu pillin äänen...?"

"Mami, mami, onks sul juustoo?"

Ja mikäpä on koiran - tai emännän- juostessa näissä maisemissa. Ollaan saatu täällä lounaiskolkassakin nauttia tosi upeista talvikeleistä.Yhtään ei harmita lähteä koiraa ulkoiluttamaan, kun voi nauttia tälläisistä maisemista.

Sulo ei kylmästä tunnu kärsivän. Ainoastaan anturoiden väleihin kertyy jääkikkareita kovilla pakkasilla. Vaikka hommasin mä pojalle talvirotsinkin kovimpien pakkasten kävelylenkkejä varten. Sulo ei siitä ihan hirveen innoissaan ole. Matkan varrella yrittää päästä eroon takista ravistelemalla tai piehtaroimalla.

Loppiaisena aloitettiin tokoilut ohajtusti. Ensimmäinen tunti Tuija Seren koirakoulussa meni tosi kivasti. Harjoiteltiin tuttuja asioita; kontaktia, sivulle tuloa ja seuraamista, mutta saatiin hyviä vinkkejä tarkempaan työskentelyyn. Viikon aikana ollaan treenailtu pieniä pätkiä joka päivä ja ihan kivasti menee. Odotan innolla ensi keskiviikkoa.

Ja vielä loppuun:

"Siis oonks mä söpö, vai oonks mä söpö???"