Lyhyt kertaus viime viikon treenistä. Eipä ollut hurraamista. Sulolla oli ihan muut asiat mielessä kuin fasaanit. Ensin kokeiltiin seisontaa pussilinnulla. Tuulta oli mukavasti, että haju tuli voimakkaana koiran nenään. Sulo kyllä haistoi linnun, mutta kun mitään ei näkynyt, niin yritti vaan päästä lähemmäs ja lähemmäs. Seisonnasta ei ollut tietoakaan. Hetken päästä alkoi jo kiinnostaa enemmän ties mitkä myyrän hajut...

Toinen treeni tehtiin vapaalla linnulla. Sama juttu, Sulo haistaa linnun, mutta ei tajua seisoa sille. Yrittää vaan päästä lähemmäs.

Kokeneemmat koirat tekivät hakutreeniä ja ajoivat linnun ylös. Meidän piti silmä kovana seurata tilannetta ja huutaa "paikka" koiralle, kun lintu lähtee lentoon. Toisten koirat seurasivat koko ajan mimtä tapahtuu, Sulo haisteli puskia ja kaivoi kuoppaa peltoon eikä ois voinut vähempää välittää fasaanista jossain parinkymmenen metrin päässä. Ei siinä paikka-komentoa tarvittu.

Nyt pitäisi jossain välissä ajella Forssaan fasaaneja hakemaan, että voisi treenata kotioloissakin ilman toisten koirien häiriötä. Silloin saisi tehtyä useampia harjoituksia peräkkäin. Kerhon treeneissä ei yhdelle koiralle riitä kovin paljon aikaa. Iskä lupasi ottaa fasut huostaansa ja elättää niitä vanhassa mäyräkoiran tarhassa. Oiskohan ensi viikonloppuna aikaa piipahtaa "Vorssasa"...